Mulla oli loistavia suunnitelmia niille päiville. Mun piti siivota, korjaan halusin siivota koko huushollin kellarista ullakkoon saakka, ja jos aikaa riittäisi niin vielä varastot ja saunarakennuksen, ja ehkä vielä lajitella valokuvat... ok myönnän vähän liian kunnianhimoista.
Aloitin kuitenkin keittiöstä. Mä en oo tienny, että mussa asuu joku pieni sairas intoilija; otin hammastikulla lieden ja puulevyn välistä kuivunutta ruokaa pois ja sain siitä hirveät kiksit. Siis olin aivan innoissaan. Samalla ajattelin, että onkohan tämä nyt se aika jolloin voisi ilmoittautua vapaaehtoiseksi avohoitoon. Noh, joka tapauksessa se oli hyvin rentouttavaa. Huudatin musiikkia, join samalla siideriä tai viiniä ja organisoin ja siivosin kuin mielipuoli. Välillä kun alkoi väsyttämään menin sohvalle kattomaan hamstraajia ja sen jälkeen taas innolla organisoimaan.
Luulin, että keittiön organisoimisessa menisi päivä, mutta väärässä olin. Kaksi ja puoli päivää siihen meni, ja lopulta, en enää jaksannut vaikka olisi siihen saanut kolmekin päivää kulumaan. Laitoin osa tavaroista järkevämpiin paikkoihin, kun huomasin, että vetolaatikoissa olleet mukit (ja tietenkin ne kalleimmat) olivat menneet rikki siitä, kun laatikko on paukautettu kiinni.
Oon ostanu muutamia vuosia sitten Koko lautaisia, ostin osan valkoisia ja osan turkoosin värisiä. Periaatteessa pieni juttu, mutta aina kun otan lautasen yritän jostain syystä saada valkoisen lautasen, ja sitten ärsyttää kun pinossa on turkooseja ja valkoisia sekaisin tilanpuutteen vuoksi. Ja ainahan sieltä tulee käteen se turkoosi. En ymmärrä mikä minuun meni silloin kun ostin osan turkooseja, noh ehkä halusin jotain kivaa vaihtelua ja se oli silloin tosi cool väri. Lopultakin päätin luopua niistä. Aivan sama vaikka ne maksoivat paljon aikoinaan, nyt ei ainakaan ärsytä kun otan lautasen. Tällaisia päätöksiä pitäisi tehdä enemmän elämässä. Ei ole väliä vaikka johonkin on joskus panostanut, jos se ei sovi enää nykyiseen tilanteeseen, kun päästää irti, niin voi paremmin.
