Ullakko

Ullakko on vähän niin kuin olisi aivot.. siis sellasella omituisella tavalla, että jos on vaikka aina hirveä kiire ja on asioita päässä liikaa, niin silloin on myös ullakko sotkuinen.. no joo, ehkä vähän outo vertaus, mutta silti.. Aina kun sinne meni, niin se ahdisti, kun ei päässyt askeltakaan pidemmälle, näki vaan sellaisen "ihanan" tavarameren, mutta kun sen oven sulki, niin sen unohti.. kunnes taas muisti, että jotain pitäisi sieltä löytää.

Meillä on pikkuinen ovi ullakkovarastoon, pitää muistaa aina kumartua..jopa minä olen lyönyt pään muutaman kerran..

 Ullakko oli sen verran iso projekti, että siihen otin kaverin avuksi. Yksin en olisi sitä jaksanut siivota/järjestellä, ei vaan olisi riittänyt motivaatiota. Usein avun pyytäminen voi olla tosi hankalaa, mutta sitä vaan pitäisi uskaltaa. Toisen tavaroita on aina helpompi käydä läpi koska niihin ei ole muodostunut minkäänlaista tunnesidettä.

Tänäänkin siivosin ullakkoa yli puoli tuntia, koska lattiat oli taas täynnä "pikasiivottua" tavaraa

Nyt tosi isona haasteena on mulla pitää se ullakko siistinä, ehkä se on sama homma kuin niiden aivojen kanssa, että se kiire aina vaan pukkaa päälle, koska tavallaan siihen on jo tottunut. On vaan niin helppoa äkkiä änkeä sinne jotain, kun tulee vieraita.

Läpinäkyvistä laatikoista saa heti kokonaiskuvan mitä tavaraa missäkin on, vielä pitäisi järjestellä laatikon sisällöt

 Mulla on vieläkin (siivousprojektin jälkeenkin) muutamia "sekalaisia" laatikoita, jotka pitäisi käydä läpi. Sekalaiset laatikot pitäisi kieltää lailla, ikinä ei tiedä mitä niissä on ja ne vie vaan tilaa. Koska ullakko siivottiin jo kesällä, niin ajattelin, että mulla on deadline ensimmäisiin pakkasiin saakka, jolloin mun on pakko käydä sekalaiset laatikot läpi, koska siellä voi olla jotain arvokasta, joka ei kestä pakkasta (ullakolla ei ole lämmitystä).

Vanhat kasetit ovat omassa laatikossa, ja ompelutarvikkeet ompelukoneen vieressä

 Noh.. ei niissä näköjään niin arvokasta ole, koska en ole vieläkään saanut aikaiseksi käydä niitä laatikoita läpi. Se on aina silloin tällöin mielessä, mutta ei näköjään tarpeeksi. Joskus sitä oikein ajattelee, että miksi sitä laiminlyö joitakin tavaroita niin paljon, koska me nähdään tosi paljon vaivaa, että me saadaan niitä tavaroita. Käydään töissä, tientataan rahaa, mutta sitten kun ollaan ostettu ne tavarat, niin ei ne meitä enää kiinnosta, vaan etitään jo uusia tavaroita mitä voitaisiin ostaa. Kun periaatteessa voisi olla vähemmän aikaa töissä, ostaa vähemmän tavaraa, ja tehdä jotain aidosti kivaa.

Kaikkea tavaraa ei ole pakko säilyttää lattialla, myös seinät kannattaa ottaa hyötykäyttöön

Pehmeä matto on jäänyt jo edellisiltä asukkailta ullakolle

Pitkulat esineet pysyvät hyvin pitkässä metallikorissa