Lasten huone

Kerrankin meillä oli mahdollisuus aloittaa lastenhuoneen kanssa kaikki ihan alusta. Koska aikaisemmin ei ole ollut tilaa erilliselle lastenhuoneelle, piti hankkia kaikki lastenhuoneen tavarat yhdellä kertaa. Alussa ajattelin, että olisin halunnut kiertää ihania antiikkiliikkeitä ja tehdä sieltä ihania löytyjä. Tsekkasin netistä kans kaikkia ihania lipastoja, mutta sitten tajusin realiteetin, eli olen kärsimätön ja haluan hyvännäköistä nopeasti.. siis ihan hirveä nykyajan ihminen, tänne-mulle-kaikki-heti. Yritän päästä eroon tällaisesta ajattelusta, mutta välillä pitää olla vaan realisti, ja hyväksyä itsensä sellaisena, kun on.

Puhekuplan muotoinen ilmoitustaulu on ihana, se on vielä tyhjä, koska en ole saanut aikaiseksi ostaa nastoja

Niinpä ostin melkein yhdellä kertaa kaikki lastenhuoneen kalusteet. Toisaalta siinä oli myös se hyvä puoli, että kerrankin pystyi suunnittelemaan ennakkon, mitä laatikoita ja hyllyjä tarvitsee sen mukaan minkä tyyppisiä tavaroita niihin laittaa. Esim. lipastossa on paikka ns. muovileluille, puuleluille, legoille ja vauvaleuluille. Nyt huomaan, että kohta voi vauvalelut laittaa pois, ja laittaa sen sijaan askarteluvälineet, värityskirjat ja pelit laatikkoon. Lisäksi on avohylly kirjoille ja alhaalla on kori, jossa on päiväpeittoja. Tämä jaottelu on sopinut meidän ikäisille lapsosille oikein hyvin. Lisäksi on säkki, jossa on kaikki pehmolelut.

Pehmolelut pysyy kukkasäkissä

Tähän saakka on pysynyt lelukaaos meiltä poissa. Aina välillä, kun leikitään ylhäällä, niin tsekkaan mitkä lelut on vielä in, ja mitkä ovat jo vähän niinku passee. Sitten aina välistä laitan lelut ullakolle odottamaan uutta aikaa, tai lahjoitan lelut pois, tai vien kirpparille. Varsinkin ennen joulua tai synttäreitä, käyn läpi kaikki lelut. Ollaan myös kavereiden kanssa välillä lainattu leluja toisille, se on toiminut meillä hyvin.

En halunnut ihan pinkkiä huonetta, koska tarkoituksena on, että nuorimmainen muuttaa myös ylös, sitten kun on vähän isompi. Saas nähä miten saa myöhemmin yhdistettyä prinsessaunelman (joo on kliseistä, mutta tyttö on ihan prinessahullu), ehkä vähän maskuliinisemman puolen kanssa.. no se on sen ajan juttu sitten..

Isot tyynyliinat ompelin itse.. siis minä, joka ei osaa ommella! Jokainen on vähän eri kokoinen, kun en tykkää mitata..

 Lastenhuoneeseen halusin myös mankan. Alussa ostin sellasen ihanan "vanhanaikaisen" mankan, jossa oli kasettisoitin. Soitin aivan innoissani teini-iän kasetteja lapsille ja biletin ku pöhkö. Mutta sitten yhtenä aamuna  mankasta lähti kirjamellisesti savu nousemaan, joten vein sen kauppaan takaisin, enkä halunnut enää samanlaista tilalle. Nyt sitten siirryttiin ajassa eteenpäin ja hankittiin mankka, johon saa iPodin kiinni. Nytkin pääsee sitten heiluttamaan lanteita.. mutta täytyy myöntää, että siinä kasettimankassa oli jotain tiettyä lämpöä.. oi niitä aikoja..